Studio on valmis! Tai pinnat ovat valmiina, osaa laitteistosta vielä odottelen saapuvaksi. Remonttiin hujahti useampi ilta, mutta lopputulos on suunnitelmien ja toiveiden mukainen.
Suurin aikasyöppö remontissa oli ehdottomasti lattia, jonka jouduin avaamaan puruille, hiljentämään ja suoristamaan ennen pinnoitusta. Haasteeksi osoittautui myös akustointioven asentaminen, sillä "pinta-asensin" sen, säilyttäen myös alkuperäisen pienemmän oven. Toki oma aikansa meni tapetointiin, katon maalaamiseen ja yleiseen värkkäilyyn, mutta pääosin työ eteni suunnitellusti.
Tässä studio ennen remonttia, keskeneräisenä ja lopulta laitteistoa vaille valmiina.
Itse olen erityisen iloinen valojen onnistumisesta ja huoneen kuivakasta jälkikaiusta. Kaluston puolesta mm. säädettävä sähköpöytä, rummut ja suuri valkotussitaulu ovat jotain erityisen hienoa. Tilaa on juuri riittävästi omiin tarpeisiini, joskin jossain vaiheessa valjastanen viereisen huoneen tarkkaamoksi.
On upeaa, että omassa talossa on paikka, jossa voin äänittää, harjoitella, kirjoittaa ja leikata inspiroivassa ympäristössä, joka on juuri itseni näköinen! Vaimo on myös tyytyväinen, kun kaikki kuvaus-, ääni- ja valokalusto ei ole sekaisin kolmessa kerroksessa.
Kiitos kaikille talkoolaisille, jotka antoivat auttavat kätensä käyttööni studiota rakennettaessa!
Mistä onkin helppo sujahtaa viimesyksyisiin kisatunnelmiin. Syksyllä YLE kutsui yhtyeitä ja artisteja lähettämään demonsa nyt toista kertaa järjestettyyn Uuden Musiikin Kilpailuun. Koska ensimmäisenä vuonna kilpailun 40 jatkoonpäässeen taso oli huomattavan vaihteleva, päätimme hyvän ystäväni Tuomas Jauhiaisen koittaa onneamme vuoden 2013 karsinnoissa. Voittajalle olisi siis luvassa paikka Suomen edustajana Euroviisuissa, joskin tavoitteemme oli päästä ensin 40 parhaan joukkoon.
Koska kuullessani ensimmäistä kertaa kilpailun olevan käynnissä, oli aikaa demon lähettämiseen jäljellä enää tasan viikko, piti biisi leipoa kasaan rivakasti. Tuomas oli jo muutenkin tulossa kyläilemään viikonloppuna, joten äänityksille oli olemassa mahdollisuus. Niinpä viikonloppuna pyöriteltiin välitunneilla kehittelemääni aihiota, ja soitettiin karski taustanauha, jonka päälle Tuomas lauloi tuoreeltaan kehitetyn sanoituksen. Soitin kappaleeseen maanantaina loput soittimet, miksasin kuulokkeilla ja eikun hakemus vetämään. (Voit kuunnella kisademon alla.)
Vielä perjantaina tarkoituksemme oli, että Tuomas olisi osallistunut kilpailuun sooloartistina. Lopulta sunnuntaina, 3 tuntia ennen Tuomaksen lähtöä, keksittiin, että oltaisiinkin duo. Muuten en pääsisi itse mahdollisiin haastatteluihin, jos pääsisimmekin jatkoon. Siispä pikainen puhelu luottokuvaajalleni Ahti Kaukoniemelle, joka sattui olemaan vapaana ja suostui tunnin varoitusajalla nappaamaan meistä promokuvat! Samalla, kun Ahti valmisteli alapihalle "studiota", kuvasimme Tuomaksen kanssa pakollisen esittelyvideon.
Valehtelematta olen tyytyväinen kokonaisuuteen, jonka lähetimme kilpailuun. Huolimatta siitä tiukasta aikataulusta ja (äänityksien) vaatimattomasta kalustosta saimme aikaan hyvää jälkeä. Ja mikä tärkeintä, toimivan biisin. Tai ehkä vielä sitäkin tärkeämmin - hämmentävän esittelyvideon!
Kuten mediaa seuraavat jo tietävät, emme voittaneet UMK:ta. Tällä kertaa jatkoon valittiin vain 12 artistia, mikä oli liian tiukka raami meidän sopia. Selvästi myös YLE oli huomannut ensimmäisen vuoden tason olleen pitkälti melkoista kuraa, joten ryhtiliike oli perusteltu. Ehkäpä syksyllä koitetaan uudestaan, ja katsotaan mihin tuoreesta kotistudiostani on...
Somaksi aasinsillaksi todettakoon sekä Tuomaksen että Ahdin auttaneen minua studion remontissa.
Ps. Toinen tyttäreni syntyi tuossa kaksi viikkoa sitten, että eivät nämä projektit äkkiä lopu : )
.
