Projektin aikataulu

Viikko sitten maanantaina oli kesäpäivänseisaus. Siitä oli tasan puoli kierrosta auringon ympäri, kunnes Sun projektin ensi-ilta koittaa. Koska kaikki ensi-iltaa edeltävä työ on varsin epämääräistä, mutta koska silti pitäisi olla selvillä missä mennään, laadin kesäkuun alussa aikataulutaulukon (eli ilmeisesti aikataulukon). Rakensin vihkooni piirtämäni taulukon äskettäin myös digitaaliseen muotoon ja se on nähtävissä päivitettynä alla. Klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi.

Perustava idea on, että yhdellä vilkaisulla näkee suunnilleen kuinka paljon on tehty ja paljonko on tekemättä. Taulukon vasemmassa laidassa on kaikki projektin videot ja ylälaidassa eri työvaiheet. Valitsin työvaiheiksi seuraavat: sävellys, sanoitus, sovitus, äänitys, miksaus, käsikirjoitus, kuvamateriaalin hankkiminen, kuvaus sekä leikkaus/koostaminen. Jokaisella näin syntyneellä ruudulla on mahdollisuus olla yhtä neljästä: aloittamatta, 1/3 valmis, 2/3 valmis tai valmis/non applicable.

Lisäksi, koska on tarkoitus seurata projektin kehittymistä, kirjaan ylös vaihtelevin väliajoin tilanteen, ilmoittamalla kunkin valmiusasteisten ruutujen määrät. Tällä hetkellä 1/3 valmiina on 21 kpl ruutuja, 2/3 valmiina 10kpl ja täysin valmiina 16 kpl ruutuja. Jos vastaavasti ruuduille annetaan numerollinen arvo, voisi tyhjä ruutu olla 0, kun täysi ruutu on 1. Väliin jää arvot 0,33 ja 0,66. Siten voidaan laskea myös valmiuden aste prosentteina. Suoritan nyt ensimmäisen prosenttiarvion työn valmiudesta... computing... computing...

Valmiina on tällä hetkellä 27.5%! Joskin voidaan spekuloida ovatko kaikki työvaiheet keskenään vartailukelpoisia. Esimerkiksi kappaleen voi hyvinkin sanoittaa päivässä, mutta leikkamiseen menee helposti useitakin päiviä. Paremman puutteessa taulukko toimii kuitenkin hyvänä suuntaa antavana kannustimena.

On myös mahdollista todeta pienen laskennan jälkeen, että kun jokainen ruutu tarvitsee valmistuakseen 3 väritystä, on värityksiä yhteensä 324. Näistä on väritettynä 89 ja päiviä ensi-iltaan on noin 180. (324-89)/180=1,3 . Jokaisena päivänä ennen ensi-iltaa minun pitäisi siis saada vähintää 1,3 ruutua väritettyä...

Taidankin jatkaa hommia.


Update: Huomasin, ettei kommentteja pystynyt jättämään kuin palveluun kirjautuneet. Laajensin oikeuksia ja nyt sinäkin voit kirjailla kommentin halutessasi. Jopa todella lyhyen.





.

Junapäiväkirja 2.8.2009

Viime kesänä lähdin kolmeksi päiväksi istumaan junaan ja kirjoittamaan ylös ajatuksiani Sun projektista. Ideana oli tylsistyä junassa ja kaiken epämukavuuden keskellä olla pakotettu selvittämään suunnitelmia ja kirjoittamaan ne paperille. Niinpä ostin VR:ltä Lomapassin, jolla voi valita kuukauden ajalta kolme päivää, joina saa matkustaa Suomessa rajattomasti. Itse vain valitsin peräkkäiset kolme päivää.

Matkalla kirjasin ylös teesit joita projekti edelleen kunnioittaa, suurpiirteisen aikataulun, projektin tavoitteet sekä siihen mennessä kertyneet video- ja musiikki-ideat. Matkaa varten olin kehittänyt muutamia sääntöjä, jotka ankeuttivat junailua riittävästi. Myös matkatavarat olivat vastaavasti rajoitettu vain oleellisiin. Junapäiväkirjaa kirjoitin kolmisenkymmentä sivua, ja projekteista yhteensä yli neljäkymmentä. Seuraavassa otteita päiväkirjasta ja valokuvia matkaa varten hankitusta kertakäyttökamerasta.


Päivä 1, klo 00:25 Tampere - Rovaniemi
Pesin juuri hampaat ja olen kotiutunut paikalleni. Aikataulut, jotka Tampereen asemalta otin matkaan antavat ymmärtää ettei ole juurikaan muita yö-junia kuin HKI-Rovaniemi välillä liikennäivä yksilö, jossa nytkin matkustan. Saatanpa siis päätyä samaan junaan joka yö.

Periaatteessa jo nyt junailun pakkosyöttö tuntuu hupsulta idealta, eikä odotettavissa ole mitenkään juhlava reissu. --- Nyt ei tunnu erityisesti kirjoittamiselta. Kello on 1:05. Noin seitsemältä saavutaan Ouluun ja kymmeneltä Rovaniemelle.

Päivä 1, klo 07:55 Tampere - Rovaniemi
Vieläkin tuntuu kuin olisi matkalla jonnekin. Kai siitä pian pääsee, kun lähtee takaisin kohti etelää. Pohjoisessa on ongelmana, että ellei ole varoivainen, joutuu odottamaan pari tuntia seuraavaa junaa. ---Päätin lähteä kolmeksi päiväksi junaan kirjoittamaan ja selvittelemään päätäni projekti-asioissa. Varsinkin Sun projektin aikataulut kaipaavat harkintaa ja myös seuraavan elokuvan käsikirjoitus olisi hienoa saada pääpiirteiltään kasaan. Junan valitsin siksi, että olen matkustellut junalla aina mielelläni, ja junassa on hyvä kirjoittaa. Usein inspiraatio iskeekin junassa. Epäilen, että se johtuu siitä ettei junasta pysty pakenemaan kesken matkaa, eikä toisaalta kirjoittaminen ja lukeminen ole yhtä hankalaa kuin pomppivassa bussissa.

Ettei kirjoittaminen menisi pelkäksi matkusteluksi, pitää olla sääntöjä:
§ 1. Junasta ja asemalta ei poistuta. Tämä on varmaankin kaikkein tärkein sääntö. Se tarkoittaa ei ravintoloita, ei suihkuja, ei kunnon yöunia.
§ 2. Ei yli puolen tunnin keskusteluja matkustajien kanssa. Eli jos keskustelu kestää yli puoli tuntia, tulee minun vaihtaa paikkaa tai junaa.
§ 3. Yksitoikkoinen purkki-ruokavalio. Junassa ei ole tarkoitus mässäillä, vaan tyydyttää perustarpeet. Hedelmäsalaattia, tonnikalaa ja valkoisia papuja tomaattikastikkeessa. Niillä mennään.
§ 4. Soitella ei saa. Viesti vaimolle per päivä.
§ 5. Ei viihdykkeitä - eli lehtiä, kirjoja, sudokuja, yms.

Mukana matkalla minulla on vaihtovaatteita, pieni pyyhe, hammasharja ja -tahna, kertakäyttökamera, kirjoitusvehkeet, kolmen päivän junalippu, sekä erinäisiä säilykepurkkeja, purkinavaaja, iso lusikka, puhallettava niskatyyny eikä juuri muuta. Maisemat ovat jo selvästi melko pohjoiset. Päänahka kutiaa jo. Ehkä koitan pestä hiukset junan vessassa... Myöhemmin.

08:56 Kuten illalliseksi myös aamiaiseksi söin Pirkka - Trooppinen hedelmäsalaatti -säilykkeen. Säilykkeenä se ei vedä vertoja sille tavalliselle hedelmäsalaatille, jossa on myös persikkaa, joka on herkkuani. Nyt Thaimaasta asti mehussa muhineet ananakset, punaiset ja keltaiset papaijat, sekä guava (jonka aina tähän asti luulin olleen päärynää) maistuvat erottamattomasti samalta. Jos mielii tunnistaa hedelmäpalan, pitää se tehdä ennen kuin palan pistää suuhunsa. Lopullinen arvio tälle herkulle 1,5 tähteä. **

9:08 Kemissä kukkii voikukkaniitty.


Päivä 1, klo 10:24 Muurola - Oulu
Hyppäsin hetken aikatauluja pyöriteltyäni pois ennen Rovaniemeä, Muurolassa. Rovaniemellä olisi joutunut odottelemaan yli 2 tuntia seuraavaa junaa ja vaihtamalla nyt, en joutunut odottamaan kuin 2 minuuttia. Oulussa ehkä vaihdan uudestaan, jos en ehdi tankata varastoja ennen kuin juna lähtee. Helsinkiin vaihdotta saavuttaisiin 19:52, jolloin ehtisin taas 20:06 junaan Rovaniemelle.


Päivä 1, klo 12:43 Oulu - Seinäjoki Vaihdoin Oulussa. Konduktööri mokasi yöllä ja leimasi lippuni edellisen päivän leimalla. Se on ymmärrettävää, sillä juna lähti Tampereelta 00:25. Tarpeetonta selittelyä on silti luvassa aina leimauksen yhteydessä.

15:30 Seinäjoelle on vielä vajaa tunti, eikä ruokaa ole jäljellä kuin yksi eksoottinen hedelmäsalaatti. Päivä tuntuu jo nyt kestäneen pitkään. Torkuin tunnin verran. Yöllä sain nukuttua suhteellisen hyvin. Jopa yhden parin tunnin pätkän. Seinäjoella vaihtanenkin junaa ja suuntaan Vaasaan. Se tulee olemaan itäisin asemani, sillä Porin aikatauluja minulle ei ole. Pysähdys kestää 10 min ja toivon ehtiväni kaupoille.

Päivä 1, klo 17:00 Seinäjoki - Vaasa
No enpäs ollut lähelläkään ehtiä kaupoille. Onnistuin silti nostaa käteistä. Tein suunnitelman loppumatkalle vajavaisilla aikatauluillani. En ehdi Rovaniemelle, ja niinpä Muurola jäänee pohjoisimmaksi kohteekseni. Nyt siis käännyin kohti Vaasaa ja huomenna käyn Joensuussa kääntymässä. Helsingissä käyn viimeisenä ennen Jyväskylään paluuta. Projekti-asiat ovat edenneet jo roimasti. Varsinkin helpottaa etten yritä kuvata ensi kesänä seuraavaa elokuvaa, vaan teen Sunia. Julkaisupäiväksi sopisi täydellisesti talvipäivänseisaus 2010. Aikaa olisi siis 17kk. Sen pitäisi riittää, jos muistaa pikkuhiljaa tehdä hommia.



Päivä 2, klo 01:30 Oulu - Helsinki
Etsin Oulun asemalta karttaa, josta löytäisin sopivan uimapaikan. 25 min ei olisi tänään riittänyt, mutta tiistai aamuna olen 1,5h Oulussa ja ehdin siis järveen pesulle. Mallailin päätäni junan vessan lavuaariin, mutta on se kyllä tosi ahdas. Jos aamulla pesisi kainalot ja pyyhkisi märällä pyyhkeellä pahimmat hiet, niin selvinnen ällönä Ouluun asti. Sain torkuttua muutamia tunteja Seinäjoki-Oulu välillä. Nyt juna on täysi, ja väkeä on käytävilläkin. Luojan kiitos ei ole kuuma! Helsinkiin saavutaan puoli yhdeksältä, ja sieltä jatkan taas Tampereelle. Nyt koitan nukkua, tai vastaavaa. Uskomatonta, että vasta 24h on kulunut...

Päivä 2, klo 09:07 Helsinki - Tampere
On aika mutustaa aamiaissäilykkeitä. Tekisi mieli tonnikalaa, mutta oli tarkoitus säästää se lounaaksi. Yö sujui ilman suurempaa ongelmaa, ja nukuin lähes yhtenäisesti kahdesta puoli kuuteen.

Tuntuu, että tänään voisi olla melko tuottelias päivä. Eilen kirjoitin vajaat 20 sivua, josta tosin puolet pelkästään matkanteosta. Jos sanoitusten aiheista saisi jotain ylös, voisi myös projektin yhtenäinen linjaus alkaa hahmottua.


Päivä 2, klo 15:20 Tampere - Joensuu
Lähestyn Joensuuta. Tai lähestyn vielä kaksi tuntia. Tartuin projektiin uudelta suunnalta. Video-ideoita on 15, josta vain muutama on heikkoja. Osaa pitää tutkia teknisesti, ennen kuin voin sanoa minkä näköinen videosta tulisi. Kappaleita löytyi vastaavasti odotettua enemmän. 13kpl raakileita tai selkeitä ideoita. Moni tarvitsisi kitaraa tai pianoa, että voisin muistaa voiko idea/biisi toimia.

Matkalla ei oikein mitään uutta. Vaikka mitä sitä nyt olisi odottanutkaan.


Päivä 2, klo 17:36 Ilosaari, Joensuu
Pirkka Hedelmä Cocktail mehussa. Persikka, päärynä, ananas, viinirypäle, kirsikka (väri E127)- Valmistusmaa Kreikka. Eipä auta. Vaikka siinä persikkaa olikin, ei hedelmien tunnistaminen maun perusteella ollut juurikaan helpompaa. Varmasti moni 80-luvun lapsi edelleen luulee, että kirsikka maistuu ja näyttää samalta kuin säilykkeenä. Riettaan punaiset "kirsikat" eivät ole ikinä onnistuneet sytyttämään. Silti lopullinen arvio: 2 tähteä **.

Pirkka Tonnikalapaloja öljyssä. Tonnikaloissa on eroa. Tämä oli oikein hyvää purkkikalaa. Öljyineen päivineen syötynä oikein sopiva pääruoka. Ei ollenkaan kuiva tai pahvinen. Mahdollisesti jopa hieman delfiinin makua. 4 tähteä ****.

Ruokatauosta tuli vähän liiankin hieno. Paikkana Joensuun Ilosaari on vehreä ja viihtyisä, ja ilmeisesti suosittu paikka ilman muusikoitakin. Jotenkin minulle on jäänyt vähän sellainen mielikuva Joensuusta, että siellä tulee turpaan. Ainakin täällä on kaunis puisto.


Jos olisin Helsingissä ehtinyt yhtään lukea aikatauluja, olisin tullut Joensuuhun eteläistä reittiä. Nyt en ehdi sitä enää kulkea, vaan olen tuomittu toistamaan jo ajettja kisko-osuuksia. Juna Tampereelle lähtee 18:36.

Päivä 2, klo 23:30 Toijala, laituri 3/4
Toijalan aseman laituri 3/4 on tuttu paikka. En ole varmaan ollut sillä näin myöhään odottamassa junaa. Ainakaan en ole syönyt papuja ja hedelmäsalaattia odotellessani.

Valkoisia papuja tomaattikastikkeessa. Euro Shopper. Valkoisia papuja 44%, vesi, tomaattipyree, sokeri, maissitärkkelys, suola, mausteet. Nimi johtaa harhaan, sillä kastike on lämmittämättömänä lähinnä liemi. Testattu Italiassa valmistettu yksilö olisi säilynyt vielä 3 vuotta. Miksi säilykkeitä ei myydä vuosikerroittain? Totuuden nimissä pavut liejussaan ovat lähes moitteettomia. Purkkia kannattaa ravistaa ennen avaamista, sillä pavut ovat pakkaantuneet purkin pohjalle.

Tampereelta vaihto Ouluun vievään yöjunaan, jossa on oikein ikkunapaikka varattuna. Aamulla seitsemän jälkeen aion mennä Oulussa järveen pesulle, ettei lika liiaksi pinty. Raportoin tapahtumista. Niin, ja pavut tomaattikastikkeessa, 5 tähteä *****.


Päivä 3, klo 07:25 Tampere - Oulu
Juna on ollut viimeiset 3 tuntia virallisen termin mukaan saatanan kylmä. Heräsin kylmyyteen puoli 5 ja torkahdin vielä yli tunniksi. Nyt saavutaan Ouluun. Muuten yö meni sutjakasti sykkyrällä. Jos vesi on yhtään verrannollisesti näin kylmää, saattaa jäädä hiukset likaisiksi.


Päivä 3, klo 09:45 Oulu - Helsinki
Vesi oli ihanan lämmintä! Pelkäsin jäätyväni vielä ennen veteenmenoa, sillä ilma oli tosi viileä ja tuuli tasaisen kolea. Yllätyin, kun paikalla oli aamu-uimareita. En mennyt ihan varsinaiselle uimapaikalle asti, kun tarkoitus oli pestä hiukset ja uida kalsareilla. Pesin hiukset vähin äänin, nautin pari sataa metriä veden lämpöä ja aloitin piinallisen kuivausprosessin noin käsipyyhkeen kokoisella Muumi-pyyhkeelläni. --- Matkalla takaisin junalle mietin Maslowin tarve-pyramidia ja arvioin kirjoittavani paremmin, tai ainakin tuotteliaammin puhtaana.

Nyt, kun äsken istahdin junan penkille, huomasin hentäluuni kipeäksi. Myös oikea etuhammas oli aamulla hämmentävästi kosketusarka. Erinäisiä lihasjäykkyyksiä voisi olla enemmänkin, joten ihan kelvollinen olo kaikkiaan.

Päivä 3, klo 13:42 Oulu - Helsinki
--- Olen saanut hyvin kirjoitettua projektista. Tai projekteista. Aikataulun suuremmat linjat ovat nyt kohdillaan, ja on helpottavaa huomata, että suurin osa, ellei jopa kaikki videoideat on jo olemassa. Musiikista en ole missään vaiheessa liiemmin ollutkaan huolissani. Sitä tuntuu aina riittävän.


Päivä 3, klo 20:55 Helsinki - Jyväskylä
Tikkurila, Riihimäki, Hämeenlinna. Kohta Jyväskylä! Kyllä tulee tarpeeseen. Olen huomattavan väsynyt, nyt kun istahdin taas aloilleni.

Päivä 3, klo 22:10 Helsinki - Jyväskylä
Nyt lähdettiin jo Tampereelta! Taidan kumota loput säilykkeet kurkkuni. Sitten vielä kirjaan lopullisen reitin itse vihkoon.


Matkareitti kokonaisuudessaa lähtöaikoina ilmoitettuna:

Sunnuntai 2.8.
Tampere 00:25
Muurola 10:27
Oulu 12:32
Seinäjoki 16:38
Vaasa 18:08
Seinäjoki 19:32
Oulu 23:52

Maanantai 3.8.
Helsinki 9:06
Tampere 12:05
Pieksämäki 14:56
Joensuu 18:36
Pieksämäki 20:53
Toijala 23:35

Tiistai 4.8.
Oulu 9:42
Helsinki 20:06
Jyväskylä saapuu 23:37

Yhteensä 60 tuntia junassa kolmena päivänä.

Siispä... Kannattiko? Tällä kertaa kyllä. "Seikkailuna" koettu, ja voisi tämän kai hellemminkin hoitaa. Yksi häiriötön päivä ei tosin puserra ulos kaikkia mehuja, kaksi jo saattaa riittää. Tietokoneella kirjoittaa ajatuksia nopeammin ylös, mutta häiriötekijöitä on varmasti enemmän. Junassa on totisesti vähän tekemistä, jos päättää olla lukematta. Maisemiin puutuu nopeasti. Ruokailu ja nukkuminen... perustarpeet voi tyydyttää vähällä, joo, mutta mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta askeesia? Kai tämän voisi oppia tekemään toimistoaikoinakin. Tällä kertaa en olisi varmaankaan onnistunut sulkemaan häiriötekijöitä kirjoittamisen ja suunnittelemisen tieltä. Nyt tiedän missä menen ja se näyttää ihan hyvältä paikalta sijaita.

Matka oli siis onnistunut, mutta olen tyytyväinen, että se on nyt tehty.

Over and out.




.

Adapteri löysi perille

Lyhyesti tiedottaen: keskiviikkona Singaporesta saapui paketti. GT35 Elite Pro- adapteri päätyi tullin kautta ehjänä ja toimivana osaksi kalustoani. Ensimmäiset kokeilut ovat olleet varsin lupaavia, joskaan en ole vielä siirtänyt mitään tietokoneelle. Kuvassa kauan odotettu adapteri kaikessa vaatimattomuudessaan.


Yksin varsin apean oloinen putkenpätkä muuttuu kerrassaan riemastuttavaksi, kun se kiinnitetään videokameraan. Kuvassa ylimpänä kamera ilman adapteria, keskellä adapterin kanssa varustettuna 24mm linssillä, ja pohjimmaisena varustettuna kaikella mitä voisin halutessani kameraan kiinnittää (ja samalla täysin tarpeeton, joskin teoriassa toimiva, ylilyönti). Keskimmäinen kuva vastaa käytännössä normaalin kuvaustilanteen asetelmaa.


Koska kokonaisuus on pienimmilläänkin huomattavan epäsopusuhtainen millekään jalustalle, aion seuraavalla viikolla rakentaa myös adapteria tukevan jalustaan kiinnitettävän alustan. Vasta sen jälkeen kuvaan ensimmäiset viralliset testit.

Viikon aikana kalustoon on tullut myös toinen uusi tulokas. Ostin käytettynä tutulta kuvaajalta tukevan kolmijalan. Manfrotto 503 nestepää ja 525MV jalat helpottavat kuvaamista entisestään. Vaikka kaluston osana kolmijalka jää helposti vähälle huomiolle, on se läsnä lähes jokaisessa kuvatussa otoksessa. Pienen säätämisen jälkeen uusi hankinta tuntuu erinomaiselta, ja olen hankintaan erittäin tyytyväinen.

Myös itse projektin asiat ovat edenneet kuluvalla viikolla oivallisesti. Varsinkin "1/3-nopeusmies" kappale on edistynyt, ja kaipaa enää sanoituksen. Taustasta puuttuu solistin lisäksi vain basso ja taustalaulut. Basson kappaleeseen soittaa ilmeisesti kappaleen solisti, joten äänipuoli on hyvällä mallilla.

Edistystä on ollut myös kappaleiden Heartbeat ja Huonesiirtymä saroilla. Lisäksi eilen kehitytin yhden kertakäyttökamerallisen kuvia projektin kannalta tärkeältä matkalta, jota myös seuraava päivitys käsittelee. Nyt pitää kuitenkin kiiruusti siivota huoneistoon levittämäni kuvaustarpeet kasaan ja valmistautua viikonloppuun Tampereella.




.

Projektiloma käynnistyy

Sain valmiiksi viimeiset työ- ja koulutehtävät lopulta vasta kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Samana päivänä suunnattiin vaimon kanssa viikoksi vuokramökille, missä menneen vuoden velvoitteista oli määrä päästä nopeasti irti. Jo parissa päivässä oma olo muuttui rennoksi ja todellisuus iskostui mieleen. Lähes kolme kuukautta aikaa tehdä projektia ja ottaa rennosti!

Mökillä oli tarkoitus aloitella Sun projektin sanoitus-urakkaa. Sunnuntaina sainkin työ hyvälle alulle, mutta maanantaina lomatunnelma vei voiton. Olin jo pidemmän aikaa kaipaillut vaivattomampaa säveltämistä, ja niin tartuin kitaraan ja pyöräytin kaksi "mies ja kitara"-kappaletta. Työn vaivattomuudesta innostuneena jatkoin tiistaina siitä mihin maanantaina jäin. Lopulta perjantai-iltana kappaleita oli kertynyt kymmenen. Levytän ne varmaankin heinäkuun aikana mahdollisimman vaivattomasti.

Tänään aamulla palasimme mökiltä ja kotona odotti postin noutoilmoitus. Jo ennen mökkireissua olivat saapuneet Amerikasta, Belgiasta ja Saksasta tilaamani kolme objektiiviä. Ilman adaptereita ei objektiiveilla jännittyneen hypistelyn lisäksi tekisi kuitenkaan mitään, joten odottelu jatkui. Nyt postiin oli saapunut sovitin digijärkkärille, jonka hankin kuin ekstraksi paketin päälle. Tämä siksi, että hankkimani vanhat FD-linssit tarvitsevat sovitteelta linssirakenteen, joka on halvoissa malleissa lähes poikkeuksetta kehno. Odotettavissa oli siis lähinnä vain keskinkertainen lisäys kamerakalustooni.

Tietenkin hain paketin postista siltä seisomalta, ja ilokseni adapteri toimii odotuksiani paremmin. Vastaavaa objektiivia en ole päässyt aiemmin kokeilemaan ja f1.4 valovoimaisen linssin syväterävyyden kapeus yllätti minut kaikista näkemistäni kuvista huolimatta. Suurimmalla aukolla kuva on utuisen pehmeä, eikä siis läheskään aina käyttökelpoinen, mutta tehosteena se on pienissä erissä vaikuttava. Alla esimerkki linssin FD 50mm f1.4 piirrosta.


Selvästi utuinen täydellä aukolla otettu kuva olisi elokuvassa ja videossa varmasti lumoava, mutta syväterävyysalueen kapeuden, liikkuvien kohteiden ja käsitarkennuksen summana on huomattavia ongelmia kuvaushetkellä ja joiden kokoluokka selviää pahimmillaan vasta leikkuupöydällä. Heti pari pykälää pienemmällä aukolla piirto terävöityy ja ainakin perinteisillä mittareilla kuvan laatu paranee. Alla kuvat kitaran kaulasta aukoilla 1.4 ja 2.8.



Tässä vielä kuva saapuneesta sadan euron kalustosta kokonaisuudessaan. Etualalla vaatimaton FD/EF-sovitin. 24mm, 50mm ja 70-210mm linssien lisäksi kuvassa on kolme makrojatketta.


Sähköpostiin oli saapunut viikon aikana myös ilmoitus varsinaisen video-adapterin lähtemisestä. Matka Singaporesta alkoi jo tiistaina ja saattaa kestää tuurista ja tullista riippuen viikosta kolmeen. Kun adapteri viimein saapuu, alkaa (alun huuman jälkeen) kova työ uuden laitteiston opiskelussa ja virittelyssä. Pian pitäisi jo päästä kuvaamaan musiikkivideoita ja päätökset kokonaisuuden ilmeestä on tehtävä pikapuoliin. Projektiloma käynnistyy tosissaan jo huomenna, kun tartun uudella tarmolla projektin kappaleiden sanoituksiin.





.