Satasella lasia, kiitos!

Loppukiri koulutöiden kanssa kulminoituu seuraavaan viikkoon. On mahdollista, että opintojen osalta kaikki valmistuu jo keskiviikoksi, ja viimeiset ulkopuoliset videotyöt perjantaiksi. Kesäkuun alussa alkaisi silloin projektikesäloma!

Viimeiset viikot olen onnistunut pääosin tekemään kertyneitä rästitöitä ja suoritamaan muita sovittuja tehtäviä. Samalla eBay-huuto.net-Amazon -sektorilla on ollut vilkasta, ja sain rahastonhoitajan hyväksynnän laajentaa kalustoa videotyöstä ansaitulla pääomalla. Hankinnat on nyt tehty ja paketteja odotellaan saapuvaksi Belgiasta, Saksasta, USA:sta, Singaporesta ja Hong Kongista. Viimeksi kalustoa ryhdistäneen valosetin jälkeen paneuduin optiikkaan ja erityisesti 35mm adaptereihin. Seuraavaksi muutama valistuksen sana uusista tulokkaista, jotta saan hillittyä odotuksen aihettamaa kärsimättömyyttä.

35mm adapteri on lyhyesti sanoen muunnin, jonka toinen pää kiinnitetään videokameraan ja toiseen päähän voidaan kiinnittää valokuvakameroissa käytettäviä linssejä. Koska eri linsseillä on eri ominaisuuksia ja ne tuottavat erilaisia kuvia, lisää adapteri kuvaajan mahdollisuuksia. Yleisin syy käyttää vaihdettavia linssejä on kuvan syvyysterävyyden kaventaminen, jolloin on mahdollista saada aikaiseksi filmikameramaisempaa jälkeä. Vaihdettavien objektiivien suurin hyöty on siis mahdollisesti kauniimpi kuva, pisimmän miinuksen ollessa hinta.

Adapteri on jo itsessään kompromissi. Videokameroiden hintaluokat etenevät kuluttajatasosta ammattilaistasoon kameran ominaisuuksien myötä. Kun kuluttajakameralla saa tallennettua videokuvaa ilman vaivaa säätämisestä, on ammattilaiskameroissa mahdollista säätää kaikki itse. Vastaavasti hinnan kasvaessa kameran komponenttien laatu paranee ja kameran liitännät lisääntyvät. Hinnan ja laadun kuvaaja on videokameroidenkin suhteen aluksi matalaa ylämäkeä, kunnes mäki jyrkkenee äkkiä lähes pystysuoraksi seinäksi. Itse tähtään laitteistossani juuri jyrkän nousun juurelle, jolloin saadaan paljon laatua verrattaen pienellä rahalla.

Oma kamerani, Canon XH-A1, on laadultaan oivallinen, mutta objektiivi on kiinteä. Seuraavan hintaluokan kamerat, joissa linssi on vaihdettavissa maksavat yli kaksi kertaa enemmän. Pelkkä yksittäinen objektiivi tällaiseen kameraan voi maksaa helposti yli 1500€. Televisiokameroiden objektiivit maksavat kappaleelta 10000-35000€. Tässä vaiheessa indie-tekijän mielikuvitus astuu kuvioihin. Miten saada isojen poikien (ja tyttöjen) kuvanlaatu mahdollisimman halvalla?

Adaptereita valmistaa kourallinen yrityksiä. Tunnetuimpien listaan kuuluvat mm. Letus, RedRock ja Brevis. Adapterin saa uutena ostettua näiltä valmistajilta noin tuhannella eurolla, plus miinus pari sataa euroa. Tämä hinta saattaa kuulostaa vielä tuskallisen korkealta, mutta sitten seuraakin hyvät uutiset. Koska uusi digiaika toi tullessaan myös uudenlaiset objektiivit uusine liitäntöineen, on vanhoja linssejä kaupan huomattavan halvalla. Esimerkkinä tästä vaikka uusi Canonin EF 50mm 1.4f USM IS hintaan 380€ vs. vanha Canonin FD 50mm 1.4f prime hintaan 35€. Vertailu ei ole tietenkään ihan reilu, sillä vanhassa linssissä ei ole vastaavaa kuvanvakaajaa ja tarkennuskin hoituu vain käsikäyttöisesti. Laadukasta lasia ja suurta valovoimaa on silti tarjolla noin 90% alennuksella!

Koska tuhat euroa on itselleni liian kova pala, etsin lisää vaihtoehtoja. Adapteri olisi mahdollista valmistaa myös itse, mutta vaatii osia noin 200-300€ edestä. Hankalin osuus on saada optisen adapterin pituus oikeaksi, ja saada tarkennuslasista (focusing screen/groung glass) riittävän hienorakenteinen. Lisäksi parhaisiin tuloksiin päästään, kun tarkennuslasi värisee, jolloin sen epäpuhtaudet eivät näy videossa. Vaikka olisin varmaan jonkinlaisen adapterin saanut kasattua itsekin, päädyin ostamaan valmiiksi kasatun mallin, GT35Pro Eliten. Singaporelainen Grag Tay valmistaa adaptereita kamerakohtaisesti tilauksesta ja adapterin hinnaksi tuli tukikiskoineen ja toimituksineen 380€ plus tullit ja verot.

Adapteri on kuitenkin yksinään täysin tarpeeton ja hyöty tulee vasta valovoimaisista objektiiveistä. Valovoimaa kaivataan sitäkin enemmän, sillä adapterit syövät valoa vähintään puolen aukon verran. Oma adapterini käyttää toistaiseksi sekä EF-, että FD-liitoksella varustettuja objektiivejä, joista FD-objektiivit ovat aiemmassa esimerkissä vilahtaneen halvan objektiivin mallisia. Niinpä suuntasin osoitteeseen eBay, ja yhdessä päivässä haalin alle satasella (postikuluineen yht. 105€) kolme valovoimaista objektiivia: 24mm 2.8f, 50mm 1.4f sekä 70-210mm 4f makro. Näillä pääsen hyvin alkuun, ja tarvitteassa lisää löytyy halvalla. Hankin myös Canon 40D järkkäriini sopivan AF confirm Infinity focus FD to EF adapterin, jotta voin käyttää linssejä hieman vaillinaisesti myös valokuvakamerani kanssa.

Vielä on selvittämättä muutamat ongelmakohdat, kuten kuinka adapterin käänteiseksi kääntämää kuvaa vaikuttaa kuvaukseen ja kuvan sommitteluun. Saattaa olla, että rohkaistun modailemaan kamerani LCD näyttöä, mutta se jää nähtäväksi. Ja toistaiseksi ei ole Suomeen saapunut vielä mitään, joten ensimmäiset testitkin ovat tekemättä. Koitan pysyä ruodussa vielä seuraavan viikon, ja kun tilaukset saapuvat, pistän blogiin kuvamateriaalia.

Ja kesäkuussa räjähtää projekti käyntiin aivan uudella tasolla!




.